Lapsen nilkkavamma – nyrjähdys vai murtuma?

Lyhyesti: milloin pitää huolestua?

Jos lapsi nyrjäyttää nilkan, ensivaiheen oireita ovat kipu, turvotus, mustelma ja ontuminen. Lievä nilkan nyrjähdys alkaa yleensä rauhoittua muutamassa päivässä. Lääkärin arvio on kuitenkin tarpeen, jos kipu on voimakas, lapsi ei pysty varaamaan jalalle tai nilkassa on selvä luinen aristus.

Miksi lapsen nilkkavamma on erilainen kuin aikuisen?

Lapsen luusto kasvaa. Nilkan alueella kasvulevyt ovat vielä auki, ja vääntövamma voi kohdistua nivelsiteen sijasta kasvulevyyn tai luun reunaan. Siksi lapsen nilkkavammaa ei kannata arvioida pelkästään aikuisen nilkan nyrjähdyksen logiikalla.

Kasvulevyvammat voivat olla hyväennusteisia, mutta osa niistä vaatii huolellista seurantaa. Erityisesti nilkan sisäkehräsen ja sääriluun alaosan kasvulevyyn liittyvät murtumat voivat vaikuttaa kasvuun tai nilkan asentoon, jos murtuma on siirtynyt tai nivelpinta ei asetu hyvin.

Milloin lapsen nilkka kannattaa kuvata?

Röntgenkuvausta harkitaan tutkimuslöydösten perusteella. Lapsilla on käytetty kliinisiä päätössääntöjä, kuten lasten nilkkavammoihin kehitettyä Low Risk Ankle Rule -ajattelua ja Ottawa ankle rule -sääntöjä, mutta ne eivät korvaa lääkärin tutkimusta. Käytännössä kuvausta tarvitaan herkemmin, jos lapsi ei varaa jalalle tai kipu paikantuu luuhun.

Tavallisia nilkkavammoja lapsilla ja nuorilla

1. Nilkan nyrjähdys

Nilkan ulkosivun nivelsiteet venähtävät tai repeävät osittain. Oireena on kipu nilkan ulkosivulla, turvotus ja ontuminen. Hoidon perustana ovat alkuvaiheen suojaus, kuormituksen säätely ja asteittainen kuntoutus.

2. Avulsiomurtuma

Vääntövammassa nivelside voi vetää pienen luukappaleen irti kiinnityskohdastaan. Tämä voi muistuttaa nyrjähdystä, mutta hoito ja seuranta voivat poiketa tavallisesta venähdyksestä.

3. Kasvulevyvamma

Kasvulevyn alueen vamma voi olla röntgenissä selvä tai alkuvaiheessa vaikeammin havaittava. Jos lapsi aristaa voimakkaasti kasvulevyn alueelta eikä pysty varaamaan jalalle, vammaa hoidetaan usein murtuman kaltaisena, vaikka ensimmäinen kuva olisi epäselvä.

4. Nuoren Tillaux- ja triplane-murtumat

Murrosiän loppuvaiheessa nilkan kasvulevy sulkeutuu vaiheittain. Tällöin voi syntyä erityisiä nivelpintaan ulottuvia murtumia, kuten Tillaux- tai triplane-murtuma. Ne voivat vaatia tarkempaa kuvantamista ja joskus leikkaushoitoa, jos nivelpintaan jää siirtymää.

Mitä kotona voi tehdä heti?

Ensimmäisten vuorokausien tavoitteena on vähentää kipua ja turvotusta sekä suojata nilkkaa lisävammalta.

• Lepo ja kuormituksen keventäminen: älä pakota lasta kävelemään kivulla.
• Kylmä: 15–20 minuuttia kerrallaan, ihon suojaus huomioiden.
• Kompressio ja kohoasento: voivat vähentää turvotusta.
• Kipulääke: lapselle sopiva kipulääke painon ja ohjeiden mukaan.
• Tuki: nilkkatuki, lasta tai kipsi valitaan vamman mukaan; murtumaepäilyssä arvio ensin.

Jos kyse on selvästä murtumasta, kasvulevyvammasta tai lapsi ei pysty varaamaan, hoito voi olla lasta, kipsi, irrotettava ortoosi tai harvemmin leikkaus. Lasten murtumien hoidon yleisiä periaatteita käyn tarkemmin läpi artikkelissa lapsen murtuman hoito. Hoitotapa riippuu lapsen iästä, murtuman tyypistä, siirtymästä ja siitä, ulottuuko vamma nivelpintaan.

Milloin takaisin kouluun, liikuntaan ja urheiluun?

Kouluun voi yleensä palata, kun kipu on hallinnassa ja liikkuminen onnistuu turvallisesti. Liikuntaan ja urheiluun palataan asteittain. Pelkkä kivun väheneminen ei aina riitä, vaan nilkan liikkuvuuden, voiman, tasapainon ja lajikoordinaation pitää palautua.

Murtuman tai kasvulevyvamman jälkeen paluu liikuntaan kannattaa sopia kontrollissa. Liian aikainen paluu voi pitkittää oireita tai altistaa uudelle vammalle.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla käydään läpi vammamekanismi, lapsen ikä, harrastus, kävelykyky ja kipukohta. Nilkka tutkitaan rauhallisesti: katsotaan turvotus, mustelmat, liikkuvuus, luinen aristus, nivelsiteiden alueet ja tarvittaessa jalkaterä sekä sääri. Tarvittaessa ohjelmoidaan röntgen tai muu kuvantaminen.

Tavoitteena on antaa perheelle selkeä vastaus: voiko nilkkaa seurata ja kuntouttaa, tarvitaanko tuki tai immobilisaatio, pitääkö ottaa kuvat, ja milloin lapsi voi palata liikuntaan.

Usein kysyttyä

Voiko lapsen nilkka olla murtunut, vaikka hän pystyy kävelemään?

Kyllä voi, mutta todennäköisyys on pienempi kuin silloin, jos lapsi ei pysty varaamaan lainkaan. Jos kipu paikantuu selvästi luuhun tai oire ei parane, arvio on järkevä.

Voiko röntgen olla normaali, vaikka nilkka on kipeä?

Kyllä. Osa lasten nilkkavammoista on nivelsidevammoja, luuruhjeita tai kasvulevyalueen vammoja, jotka eivät aina näy alkuvaiheen röntgenissä selvästi. Jatkuva kipu tai varaamattomuus vaatii uuden arvion.

Tarvitaanko magneettikuvaus?

Useimmiten ei heti. Magneettikuvausta harkitaan, jos oire pitkittyy, diagnoosi jää epäselväksi tai epäillään vammaa, joka ei näy tavallisessa röntgenissä.

Voiko lapsi käyttää nilkkatukea?

Usein voi, jos kyse on lievästä nyrjähdyksestä. Murtumaepäilyssä tai voimakkaassa kivussa tuki ei saa korvata lääkärin arviota.